5.6. tiistai

Helle jatkuu. Viikonloppuna oli vähän viileämpää, mutta nyt taas porottaa. Upeeta! Tosin tuntuu vähän turhaa lomailulta, vaikka olisi vielä koulujuttujakin tekemättä. Lisäksi sain jostain alkukesän flunssan, joka on ahdistavaa tässä lämpötilassa.

Huomenna selviää menikö tentti läpi. Loistavaa. Toivotaan parasta. Tai siis kyllähän se läpi meni, mutta saa nähdä miten.

Täältä lähtee joka päivä ihmisiä. Joka kerta alakerrassa tuntuu olevan joku matkalaukkujen kanssa. Tänä aamuna lähti esim. georgialainen Misha, jota en koskaan enää tule todennäköisesti tapaamaan. Aika jännää. Kaiken lisäksi Mishan on mentävä kotimaassaan armeijaan, tuntuu aika pahalta ajatella, että ensin saa viettää vuoden täällä, jonka jälkeen joutuu Georgian armeijaan. No, seuraavan kahden viikon aikana lähtee lähes kaikki. Sitten suomalais-saksalainen seurue suuntaakin juhannuksena Saaremaalle, ja sen jälkeen meistäkin kaikki tulee kotiin, minäkin :)

Viime viikko oli jotenkin todella erikoinen ja ainutlaatuinen. Tehtiin ruokaa erilaisilla kokoonpanoilla monena iltana. Torstaina tein lasagnea ja pyysin ihmisiä syömään, saksalaisia, suomalaisia ja sitten mukana oli yksi italialainen, Francesco. Ruoka oli hyvää ja ennen kaikkea pitkästä aikaa söimme jotain, joka oli valmistettu uunissa. Kehujakin lasagneni sai, mutta kaikkien kehujen jälkeen Francesco tuli vähän myöhässä syömään, maistoi ja totesi: "Maisa, this is OK." Heh. hän ei tietenkään ollut kuullut, mitä muut juuri aiemmin olivat puhuneet ja kaikki repes nauramaan. Ok. Sitä sitte hoettiin koko ilta.

Perjantaina käytiin tandem-porukalla syömässä Dolcessa. Oli tosi mukavaa. Ilta jatkui loppujen lopuksi Ülikooli kohvikin ja Placen jälkeen Topin huoneessa, ja loppujen lopuksi istuttiin Raatusen viereisellä nurmikolla laulamassa ja fiilistelemässä puoli seitsemään asti aamulla. :) Antti-Jussi soitti kitaraa ja katseltiin kirkasta aamuaurinkoa. Oli aika loistava ilta siis. Lauantai menikin sitten ihan chillailuksi ja grillailuksi. Steffen hankki kertakäyttögrillin ja ostettiin lihaa ja leipää, sitten parkkeerattiin joen rantaan. Että sellasta.

Näin ne päivät vaan kuluu. Toisaalta haluaisin jo kovasti kotiin. Kun nyt ei oikein tiedä onko tää lomaa vai arkea. Jotain siltä väliltä. Rahaa ainakin palaa niinku lomalla. Olen ihan PA kun tulen kotiin. Mulle siis voi tarjota paljon lounaita ja illallisia ja olutta ja grillijuhlia. Jookos. Töitä pitää varmaan keksiä itselleen, tai sitten palaan kun palaankin vielä hetkeksi tiskin taakse. Ei kai tuo nyt niin paha olis, .. ehkä.

Ainii, eilen käytiin vihdoin viimein kävelyllä Karlovassa, puukaupunginosassa, jos niin voi sanoo. Pojat lähti mun kaa ostaa hiiliä ja paperia ja sitte päädyttiinkin kävelylle, koska minä en siis vielä ollu käynny siellä. Kyllä näytti taas Tartto täysin uudet kasvot. Jännää.



Mulla on välillä kamala ikävä kotiin ja välillä tulee kamala ikävä jo näitä tyyppejä, joiden kanssa täällä hengaa ja tätä kaupunkia ja kaikkea. Jos en paremmin tietäis, niin luulisin syöväni e-pillereitä ja kärsiväni kamalista mielialanvaihteluista.